Artikkeli

Artikkeli

Eettisten teekkareiden yliopisto

1.8.2017
Insinöörikoulutuksen pitäisi kertoa nykyistä selkeämmin ongelmista, joita teknillisten alojen osaajat pääsevät ratkaisemaan, sanoo TTY:n biotekniikan opiskelija ja TEKin Teekkarivaliokunnan puheenjohtaja Maria Kultanen.

Insinöörikoulutuksen pitäisi kertoa nykyistä selkeämmin ongelmista, joita teknillisten alojen osaajat pääsevät ratkaisemaan, sanoo TTY:n biotekniikan opiskelija ja TEKin Teekkarivaliokunnan puheenjohtaja Maria Kultanen.

Tampereen uuden yliopistoyhteisön pitäisi kasvattaa Suomen eettisimmät teekkarit. Näin sanoo Maria Kultanen, viidennen vuoden biotekniikan opiskelija TTY:ltä ja TEKin Teekkarivaliokunnan puheenjohtaja.

– Lappeenrannalla on vahva cleantech-osaaminen, Aallossa taas pienyrittäjyys ja muotoilu ovat tärkeitä. Tampereen uusi yliopisto voisi olla edelläkävijä siinä, miten tekniikka vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Keinoina tähän Kultanen ehdottaa muun muassa tieteenalat poikkileikkaavia sivu- ja pääaineita sekä kampusten uudelleenjaottelua.

– Saman organisaation alla työskenteleminen ei riitä – opiskelijoita ja tutkijoita tulee törmäyttää heti alusta lähtien.

Tuoreen tutkimuksen mukaan etenkään nuoret diplomi-insinöörit eivät pidä eettisiä kysymyksiä työssään tärkeinä. Se on Kultasen mielestä hämmentävää – ovathan esimerkiksi robotisaatioon liittyvät eettiset kysymykset pitkälti insinöörien käsissä.

Maria Kultanen, 24

  • Tekniikan kandidaatti, biotekniikka.
  • Tekniikan Akateemisiin kuuluvan Teekkarivaliokunnan puheenjohtaja.
  • Työskentelee asiantuntijatehtävissä terveysalan start up -yritys Nightingale Healthissä.
  • Harrastaa vaatesuunnittelua, ompelua ja kitaran soittoa.

 

– Meidät opetetaan vahvasti koneen kumppaniksi. Moni vain kehittää järjestelmää eikä ajattele, millaista asiaa oma työ edistää tai on edistämättä.

Kultanen toivoo, että yliopistoyhteistyö tuo tähän muutoksen.

– Toivon, että näkisimme paremmin, kuinka erilaisia ihmisiä teknillisten alojen täytyy palvella.

 

Kultanen päätyi itse tekniikan alalle sattumalta. Hän pallotteli pitkään ympäristöalaa ja journalismia, mutta valitsi biotekniikkaopinnot.

– Vanhemmat suosittelivat diplomi-insinöörin koulutusta siksi, että se avaa mahdollisuuksia monenlaisiin töihin.

Biotekniikan opiskelijoista noin puolet on naisia. Toisin on esimerkiksi konetekniikassa: naisia voi olla sataa aloittavaa opiskelijaa kohden kaksi. Kaikkiaan naisten osuus TTY:n opiskelijoista on reilut 20 prosenttia.

Se on Kultasen mielestä ennen kaikkea yritysten tappio.

– Suomalaisissa tekniikan alan yrityksissä työntekijöiden tausta on hyvin homogeeninen. Uskon, että yritykset pystyisivät paljon paremmin palvelemaan asiakkaitaan, jos niillä olisi monipuoliset työyhteisöt.

Kultanen uskoo, että naisia saataisiin teknillisille aloille kertomalla nykyistä selkeämmin, millaisiin töihin alan koulutus valmistaa. Hän toivoo Tampere3:n avaavan aiempaa paremmin teknisten alojen monipuolisuutta.

– Se lisäisi alan houkuttelevuutta vaikkapa monien lääkiksestä haaveilevien tyttöjen mielissä, hän sanoo.

 

Kesäkuussa julkaistun raportin mukaan yläkoulu- ja lukioikäisten tyttöjen ja poikien toiveammatit poikkeavat toisistaan suuresti. Yläkouluikäisiä poikia kiinnostavat teknologiateollisuus, maanpuolustus sekä pankki- ja rahoitusala. Tyttöjen suosikkialoja taas ovat terveyspalvelut, matkailu- ja ravintola-ala sekä sosiaalipalvelut.

Kultanen pitää hämmentävänä, että erot suosikkiammateissa ovat edelleen suuria.

– Tässä kotien ja varhaiskasvatuksenkin merkitys korostuu. Miten lapsia opetetaan käsittelemään epäonnistumisia? Kannustetaanko lapsia ajattelemaan ratkaisulähtöisesti?

Tuleville opiskelijoille pitäisi viestiä myös siitä, miten alat limittyvät ja lomittuvat. Tekniikan alalla tarvitaan viestinnän ja markkinoinnin tuntemusta, terveydenhuollossa tekniikan osaajia.

Kultanen työskentelee opiskeluidensa ohessa uudenlaisen verianalyysikokeen kehittäneessä Nightingale Health -nimisessä yrityksessä. Yritys analysoi verinäytteitä tutkimuslaitoksille ja yliopistoille, lähitulevaisuudessa myös terveydenhuoltoalan toimijoille.

– En minä tiedä, työskentelenkö toiveammattilistauksen mukaan terveyspalveluissa vai teknologiateollisuudessa, Kultanen sanoo.

 

Teksti: Mari Valkonen
Kuvat: Jonne Renvall