Artikkeli

Artikkeli

Smart Society – älykkään yhteiskunnan kehittämisessä ainesta tutkinto-ohjelmaksi

22.11.2017
Smart Society -työpajassa eri alojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita kokoontui ideoimaan, miten älykkään yhteiskunnan kehittämistä vietäisiin eteenpäin Tampere3:ssa.

Smart Society -työpajassa eri alojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita kokoontui ideoimaan, miten älykkään yhteiskunnan kehittämistä vietäisiin eteenpäin Tampere3:ssa.

Kaupunkikehittämisen ongelmana Suomessa on se, että alan eri toimijat ovat erillään omissa siiloissaan. Tampere3:n koulutuksen suunnittelijat tarttuivat tähän ongelmaan ja siitä sai alkunsa Smart Society -hanke.

– Kaupunkikehittämisen kokonaisosaamista lähtien suunnittelusta ja arkkitehtuurista poliittisen päätöksenteon kautta rakentamiseen ei tunnu olevan hirveästi ainakaan Suomessa, sanoo Heli Harrikari, talouden ja rakentamisen tiedekunnan dekaani Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– Kantava ajatus tässä Smart Society -hankkeessa on juuri se, miten tällaista laaja-alaisempaa osaamista voitaisiin kehittää Tampere3:ssa. Moni- ja laaja-alaisuushan on nimenomaan Tampere3:n ydinajatus.

Ajatus Smart Society -kokonaisuuteen lähti Tampere3:n koulutuksen opetussuunnitelmatyöstä.

– Ops-työryhmiä muodostettaessa meistä kehittyi sekalainen ryhmä mm. yhteiskuntatieteiden, rakentamisen ja historian asiantuntijoita.

– Lähdimme pohtimaan, voisiko ryhmän yhteisenä nimittäjänä olla rakennettu ympäristö tai kaupunkien kehittäminen. Smart Society -termin keksi koulutuksen vararehtorityöryhmä, kun järjestimme tapaamisen näiden alojen dekaanien kanssa. Kyseessä on siis älykkään yhteiskunnan kehittäminen, Harrikari kertoo.

Työpajassa monialaisia näkökulmia

Tätä ajatusta lähti työstämään kuuden hengen työryhmä dekaaneja, varadekaaneja ja koulutusalojen johtajia kolmesta korkeakoulusta. Marraskuun alussa ryhmä järjesti työpajan, jonne kutsuttiin eri alojen tutkimus- ja opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita kehittämään ideaa edelleen. Paikalla oli osaajia mm. arkkitehtuurin, rakennustekniikan ja yhteiskuntatieteiden aloilta.

– Halusimme kuulla mielipiteitä siitä, olisiko tällaiselle kokonaisuudelle tarvetta ja miten tätä voisi lähteä kehittämään Tampere3:ssa. Yksi pohdinnan aihe oli, voisiko tästä tehdä jopa oman tutkinto-ohjelmansa.

– Tilaisuuden parasta antia oli osallistujien monipuoliset näkemykset aiheesta. Ihmiset lähtivät innokkaasti miettimään, mitä kaikkea tällaisesta paketista voisi saada aikaan juuri nyt Tampere3:ssa, jossa osaaminen on monialaista, Harrikari sanoo.

Ainesta tutkinto-ohjelmaksi tai sivuainekokonaisuudeksi?

Kokonaisuuden kehittäminen on sidoksissa Tampere3-koulutuksen opetussuunnitelmatyöhön, ja työryhmän pitää vuoden loppuun mennessä pohtia, olisiko siitä ainesta tutkinto-ohjelmaksi joka alkaisi syksyllä 2019.

– Tämä on sellainen kokonaisuus, jota varmasti viedään eteenpäin tavalla tai toisella eikä sen kehittäminen varmasti lopu syksyyn 2019. Nyt pohdimme työpajan tulosten avulla, tehtäisiinkö tästä tutkinto-ohjelma vai kenties sivuainekokonaisuus, vaiko jotain muuta, Harrikari kertoo.

Viimeisen parin vuoden aikana on jo tehty yhteistyötä näilläkin aloilla, kuten TTY:n arkkitehtuurin ja TaY:n Johtamiskorkeakoulun ja yhteiskuntatutkimuksen puolella. Ajatus ei siis ole uusi, mutta nyt siitä rakennetaan kokonaisuutta, joka vahvistaisi Tampere3:ssa alojen tutkimusta ja siten myös koulutusta.

Hanke on vasta kehitysasteella, mutta sen tulevaisuus näyttää hyvältä.

– Tampere3:ssa on nyt monenlaista meneillään ja välillä hommat menevät siivosti eteenpäin ja välillä vähän takkuaa. Tämä projekti on yksi niistä esimerkeistä, joissa on tosi mukava tehdä hommia ja näyttää siltä, että kaikilla osapuolilla on yhteinen into viedä tätä eteenpäin, Harrikari sanoo.


Lisätiedot: Heli Harrikari,


Teksti ja kuva: Ida Vahtera