Artikkeli

Artikkeli

Kestävä kehitys vaatii ravintoketjussa alemmas siirtymistä

16.1.2018
Kuvassa vasemmalta oikealle opiskelijat Elisa Koivunen ja Matias Miettinen sekä opettaja Tiina Wickman-Viitala.

Kuvassa vasemmalta oikealle opiskelijat Elisa Koivunen ja Matias Miettinen sekä opettaja Tiina Wickman-Viitala.

Onko hyönteisruoka tulevaisuutta, millaista ruokatuotantoa planeettamme kestää? Näitä aiheita tutkitaan Tampereen korkeakouluissa.

Eettisempi ja ekologisempi ruoka kiinnostaa, mutta mitä se tarkoittaa? Tampereen korkeakouluissa selvitetään, millainen on ruokavalio huomioi paremmin ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin.

TAMK ennakoi hyönteistrendin

Sirkkaleipä tuli kauppoihin vuodenvaihteessa, kun Evira määritteli hyönteiset luvanvaraisesti myytäväksi ravinnoksi. Tampereen ammattikorkeakoulussa hyönteisravintoa on tutkittu pari vuotta.

Vuonna 2016 alkoi liiketalouden lehtori Tiina Wickman-Viitalan koordinoima Hyönteiset elintarvikkeina -tutkimusprojekti, jota rahoittaa Tampereen ammattikorkeakoulun tukisäätiö. Projektissa opiskelijat tekevät lopputyönsä hyönteisruoasta. Porkkana hyväksytystä opinnäytetyöstä on 1000 euron stipendi.

Opinnäytetöiden toimeksiantaja on Finsect Oy, joka auttaa maatalousyrittäjiä kehittämään ruokahyönteisten kasvatuksesta uuden elinkeinon esimerkiksi lihantuotannon tilalle. Monialainen projekti on poikinut jo useita tutkielmia.

Restonomiksi valmistuva Elisa Koivula tutki hyönteisravinnon mahdollisuuksia osana elintarvikejärjestelmää. Tietojenkäsittelytieteen tradenomiksi valmistuva Matias Miettinen perehtyi ruoan alkutuotannon jäljitettävyyteen ja läpinäkyvyyteen sirkkarekisterin avulla. Bio- ja prosessitekniikan insinööriksi valmistunut Ville Kontio selvitti sirkkajauheen rasvahappokoostumusta ja säilyvyyttä parantavia menetelmiä.

Uusi ruoka vaatii tutkimusta

Miksi hyönteisiä kannattaisi syödä? Wickman-Viitala mainitsee terveydelliset, ekologiset ja eettiset syyt. Hyönteisissä on esimerkiksi Omega-3-rasvahappoja, B12-vitamiinia sekä hyvä rasva- ja proteiinikoostumus.

– Hyönteisravinto kuormittaa ympäristöä lihantuotantoa vähemmän, sillä hyönteiset kuluttavat vähemmän vettä. Hyönteiset teurastetaan syväjäädyttämällä, ja koska kylmähorros on hyönteisille luonnollinen tila, sitä pidetään eettisempänä kuin eläinten teurastusta.

Elisa Koivula ei kuitenkaan usko, että sirkat syrjäyttäisivät perinneruokiamme, vaikka monet hänen haastattelemansa ravintoloitsijat suhtautuivat hyönteisruokaan myönteisesti. Ruokatrendit pitää kuitenkin huomioida niin tutkimuksessa kuin kauppojen valikoimissa.

– Ne, jotka haluavat syödä hyönteisruokaa, arvostavat sitä, että kotimainen tuotanto on turvallista luomua, eikä hyönteisissä ole esimerkiksi kemikaalijäämiä, Matias Miettinen summaa.

Alemmas ravintoketjussa

Jotta maapallon pinta-ala riittäisi ruokatuotantoon ja välttyisimme ekokatastrofilta, meidän on siirryttävä ravintoketjussa alaspäin.

Näin toteaa tutkijatohtori Markus Vinnari Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta. Vinnari on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa POPRASUS-hankkeessa, jossa tutkitaan kestävää ruokavaliota, siihen liittyviä käytäntöjä ja politiikkaa.

Hyönteisruokaan Vinnari suhtautuu pääasiassa kriittisesti, koska eläintuotannon eettiset ongelmat eivät ratkea siirtymällä tuotantoeläimestä toiseen. Kestävää ruokavaliota pitäisi tavoitella siirtymällä ravintoketjussa alaspäin eli syömällä kasvisvoittoista ja nykyistä monipuolisempaa ruokaa.

– Syömme pääasiassa muutamia eläin- ja kasvilajeja. Yksipuolisuus on maatalouden ongelma Suomessa ja globaalisti, sillä se lisää kasvi- ja eläintautien riskiä.

Hiilihydraatin lähteinä kannattaisi käyttää enemmän kauden juureksia. Proteiinia saa eläintuotteiden lisäksi monista kasvilajeista, kuten hampusta ja lupiinista, joiden käyttö on meillä vielä vähäistä.

Ei pakolla, vaan motivoimalla

Kestävä ja eettinen ruokavalio ei voi olla vain kuluttajien vastuulla, mutta yhteiskunnallinen ohjaaminen on eri asia kuin pakottaminen. Pakko on Vinnarin mukaan tehokas keino vain vastarinnan lietsomiseen.

Jotta kasvisruoka houkuttelisi, pitäisi esimerkiksi ravintolahenkilöstöä kouluttaa suhtautumaan siihen positiivisesti ja tekemään ruoasta herkullista. Maatalous- ja tutkimustukia tulisi suunnata enemmän kasvisruoan tuotantoon ja kehitykseen. Kaupat voivat vaikuttaa ostopäätöksiin valikoimalla ja tuotesijoittelulla.

– Kun ihmiset sanovat kyselyissä olevansa kiinnostuneita eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista, yhteiskunnan pitäisi ohjata toimintaamme vastaamaan arvojamme.


Teksti: Janica Brander
Kuva: Tiina Suvanto