Artikkeli

Artikkeli

Onko puun terveellisyys enemmän kuin tunne?

24.1.2018

Pientalo- ja vapaa-ajanrakentamisessa puu on kirkkaasti suosituin materiaali. Ekologisuutta ja terveellisyyttä arvostava trendi saattaa lisätä sen käyttöä suuremmissakin rakennuksissa. Voiko puun terveellisyyden todeta tutkimuksella?

Puu on rakennusmateriaalina perinteistä, ekologista ja terveellistä – mutta miten? Puun ekologisuus tunnetaan ja tunnustetaan, mutta terveysvaikutuksiin on suhtauduttu enemmän mutu-tietona kuin tosiasiana. Tutkimalla asia kuitenkin selviää: Wood for Good on Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke), tutkimushanke, jossa selvitetään puun terveysvaikutuksia.

– Mittaamalla autonomisen hermoston indikaattoreita, kuten ihon sähkönjohtavuuden muutoksia, stressihormonien eritystä ja sykevariaatiota, on aiemmissa tutkimuksissa saatu viitteitä siitä, että puu on elvyttävä materiaali. Haluamme nyt todentaa asian itse ja oppia myös ymmärtämään miksi ja milloin puu meihin vaikuttaa, sanoo tutkija Riina Muilu-Mäkelä Lukesta.

Tarkoitus on tutkia, miten koehenkilöt suoriutuvat testisarjasta kahdessa eri toimistohuoneessa, joista toisessa on käytetty paljon puuta, toisessa synteettisiä materiaaleja kuten kipsilevyä.

– Muilta osin vakioiduissa olosuhteissa mittaamme ihmisen fysiologista ja psykologista hyvinvointia sekä silmien toimintaa, johon rakennusmateriaalien haihtuvat yhdisteet voivat vaikuttaa, Muilu-Mäkelä sanoo.

– Jos pystymme osoittamaan, että puuta käyttämällä voi rakentaa hyvinvointia tukevia tiloja, sillä on isoja talous- ja terveysvaikutuksia. Ja vaikka puu on usein synteettistä materiaalia kalliimpi, terveys- ja hyvinvointinäkökulma voisi nousta tulevaisuudessa yhdeksi vaikuttimeksi kuluttajienkin valinnoissa.

Kerrostalorakentamisessa puuta käytetään vielä vähän. Puukerrostaloasuntoja on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana rakennettu vain vajaat 1 500 eli kymmenen prosenttia kaikista vuosittain valmistuneista kerrostaloasunnoista. Aivan viime aikoina hankkeita on onneksi pikkuhiljaa alkanut käynnistyä laajemminkin.

– Kotimaassa suurin kasvunvara on kerrostalo- ja julkisessa rakentamisessa, julkisivujen energiakorjauksissa sekä lisäkerros- ja täydennysrakentamisessa. Myös vientipotentiaali on valtava, sanoo Associate professor (tenure track) Markku Karjalainen TTY:n arkkitehtuurin laboratoriosta.


Teksti: Kati Vastamäki ja Sanna Kähkönen
Kuva: 123rf