Artikkeli

Artikkeli

Kielikurssi yhdistää eri alojen opiskelijoita

26.3.2018
Opiskelijoiden mielestä suomen kieli on avain suomalaiseen yhteiskuntaan.

Opiskelijoiden mielestä suomen kieli on avain suomalaiseen yhteiskuntaan.

Mitä eroa on talonpojalla ja talon pojalla? Entä sairaanhoitajalla ja sairaan hoitajalla? Ja miten assosioituvat tuorejuusto ja tuore juusto? Muun muassa tällaisia termejä pyöritellään käynnissä olevalla suomen kielen ja kulttuurin opintokokonaisuuden kurssilla Tampereen yliopiston viestintätieteiden tiedekunnassa.

Kyseessä on edistyneille suomen kielen puhujille suunnattu opintokokonaisuus, johon voivat osallistua niin tutkinto- ja vaihto-opiskelijat kuin yliopiston maahanmuuttajataustaiset työntekijätkin. Opinnot ovat avoimia myös Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoille ristiinopiskelun kautta.

Kuluvan kevään kursseilla on opiskelijoita 16 eri maasta ja useilta eri tieteenaloilta.

Suomen oppii, jos haluaa

Iranista kotoisin oleva Leila Mohammadi työskentelee parhaillaan tutkimusavustajana Tampereen yliopistossa psykologian alalla. Hän on työskennellyt myös kurdin opettajana Tampereen peruskouluissa, ja parhaillaan hän täydentää kotimaansa opettajatutkintoa pedagogisilla opinnoilla Tampereen yliopistossa.

– Koen, että koska teen akateemista työtä ja olen opettaja, minun täytyy oppia suomen kieli todella hyvin. Minulla on myös selkeä tavoite – tohtorintutkinto – jonka vuoksi haluan kehittää kielitaitoani. Kun tulin Suomeen, isosiskoni painotti minulle, että kieli on kuin avain. Jos se ei ole hallussasi, et pääse sisään mihinkään. Siksikin haluan oppia suomea. Haluan integroitua.

Mohammadia harmittaa, että monet maahanmuuttajat kokevat suomen kielen vaikeaksi opittavaksi.

– Onhan se vaikeaa, mutta jos sen haluaa oppia, sen kyllä oppii.

Englanti ei korvaa suomea

Samoin ajattelee Etelä-Koreasta kotoisin oleva, TAMKissa musiikintuottajaksi opiskeleva Suhyun Kim.

– Asun Suomessa ja puolisoni on suomalainen. Ilman suomen kielen taitoa on todella vaikeaa päästä mukaan yhteiskuntaan, Kim sanoo.

Kimin tutkinto on englanninkielinen, ja periaatteessa monissa arjen tilanteissa pärjäisi englannilla.

– Mutta ei se ole sama asia.

Suomen kieli on tärkeä myös työllistymisen kannalta. Britanniasta kotoisin oleva Lauren Stevens työskentelee tamperelaisella kirpputorilla, eikä siellä voi olettaa kaikkien asiakkaiden osaavan englantia. Rauhan-, sovittelun- ja konfliktintutkimusta opiskeleva Stevens haluaisi jäädä Suomeen myös opintojen jälkeen.

– Puolisoni on suomalainen, emmekä halua palata Britanniaan, koska Brexit. Minulle on tärkeää oppia nimenomaan suomen puhekieltä. Sitä tarvitaan lopulta enemmän kuin kirjakieltä.

Stevensin maanmies Edward Trethowan tekee maisterintutkintoa englanninkielisessä Cultural Studies -maisteriohjelmassa. Kieliopinnot etenevät verkkaisesti, sillä kotona on suomalaisen puolison lisäksi pieni lapsi, joka vie isän aikaa ja huomiota suomiopinnoilta.

– Minulle on kuitenkin tärkeää, että pystyn seuraamaan, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Suomea täytyy osata, jotta pysyy asioista kärryillä ja pystyy keskustelemaan niistä, Trethowan sanoo.

Oman alan kieli haltuun

Suomen kielen ja kulttuurin opintokokonaisuutta on järjestetty Tampereen yliopistossa vuodesta 2008 lähtien. Sekä keväisin että syksyisin alkaa neljä kurssia. Kursseille päästäkseen täytyy suorittaa lähtötasokoe, sillä kurssit on suunnattu edistyneille, B2-tason opiskelijoille.

– Näillä kursseilla syvennetään ja laajennetaan sitä, mitä on aiemmin opittu esimerkiksi Kielikeskuksen kursseilla, sanoo yliopisto-opettaja Maija Tervola.

Kurssien tavoitteena on, että niiden jälkeen opiskelijat pystyvät opiskelemaan omaa alaansa, työskentelemään sillä ja keskustelemaan alastaan suomeksi.

– Kursseilla opiskelevat puhuvat ja kirjoittavat omista erikoisaloistaan. Kurssit käyvätkin myös tieteidenvälisestä ajatustenvaihdosta.


Teksti: Hanna Hyvärinen
Kuva: Jonne Renvall