Artikkeli

Artikkeli

Koulutustarjonnassa jatkuvuutta ja uusia avauksia

8.5.2018

Millaista opetusta uusi korkeakouluyhteisö tarjoaa ensimmäisinä vuosinaan? Perustana on korkeakoulujen nykyinen koulutustarjonta ja lisänä uusia avauksia eli uusia tutkinto-ohjelmia tai opintokokonaisuuksia.

Uuden korkeakouluyhteisön opetussuunnitelmatyötä on tehty kevään ajan tiiviisti. Linjauksia koulutustarjonnasta tekee uuden Tampereen yliopiston konsistori.

Tampere3-hankkeen koulutuksen valmisteluryhmällä on tällä hetkellä listattuna seitsemän koulutuksen uutta avausta. Ne ovat syntyneet yhdentoistaopetussuunnitelmatyötä tekevän ryhmän ideoimana.

– Opetussuunnitelmatyön ryhmät koostuvat kolmen korkeakoulun samanlaisten alojen asiantuntijoista. He ovat miettineet tutkinnon tasolla, mitä yhteistä heillä on ja millaista osaamista tutkinnossa syntyy, kertoo koulutuksen valmisteluryhmän puheenjohtaja, TTY:nvararehtori Petri Suomala.

– Esimerkiksi bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelman suunnittelu on jo pitkällä, kun taas Business Growth -kokonaisuus alkaa vasta hakea muotoaan. Muoto saattaa olla joku muu opetuskokonaisuus kuin tutkinto-ohjelma.

Seitsemän uuden avauksen lisäksi tehdään pitkälle menevää koulutusyhteistyötä muillakin aloilla, erityisesti ICT-alalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä konetekniikan ja rakennustekniikan aloilla.

Koulutuksen neljä kärkeä

Mikä sitten muodostaa tulevan korkeakouluyhteisön koulutuksen ytimen? Suomalan mukaan leijonanosa siitä on korkeakoulujen nykyistä tarjontaa.

Koulutuksen uudet avaukset

  • Arkkitehtuurin uudistettu tutkintokoulutus (suunniteltu aloitusajankohta 1.8.2019)
  • Bioteknologian ja biolääketieteen tekniikan tutkinto-ohjelma (suunniteltu aloitusajankohta 1.8.2019)
  • Master of Science Programme in Environmental Engineering / Bio and circular economy (suunniteltu aloitusajankohta 1.8.2020)
  • Master’s Degree Programme in Business Growth (mahdollisen tutkinto-ohjelman suunniteltu aloitusajankohta 1.8.2019)
  • Master’s Degree Programme in Security and Safety Management (suunniteltu aloitusajankohta 1.8.2019)
  • Viestinnän, kulttuurin ja informaation tutkinto-ohjelma (suunniteltu aloitusajankohta 1.8.2019)
  • Kestävä kaupunkikehitys (suunniteltu aloitusajankohta tammikuu 2020)
 

– On tärkeää muistaa, että korkeakouluissaolemassa olevaa koulutusta ei tarvitse keksiä uudestaan. Uudet avaukset ovat enemmänkin mauste olemassa olevan koulutustarjonnan päälle.

Koulutuksen valmisteluryhmässä on yhteisön kanssa käytyjen keskustelujen jälkeentunnistettu sisällöllisiä pääotsikoita eli koulutuksen kärkiä, joissa olemme vahvoja ja joissa voimme yhdessä olla entistä parempia.

Ensinnäkin yhteiskuntatieteen ja tekniikan yhdistelmä on ainutlaatuista Suomen korkeakouluissa. Tästä mainiona esimerkkinä on monialaiset smartsociety -osaajat. Toinen koulutuksen kärki on terveys ja hyvinvointi, jossa keskiössä on tutkintojen uudistuminen ja tiivis yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla sekä lääketieteessä. Kolmas kärki on tieto- ja viestintäteknologia (ICT). Tarvitaan alan spesialisteja, mutta myös muuta osaamista täydentäviä tietoteknisiä taitoja tutkinnosta riippumatta. Kaikkia aloja läpileikkaava koulutuksen kärki on johtamisosaaminen.

Koulutusten sisältöjen lisäksi Suomala painottaa koulutusvision mukaisia keskeisiä arvoja, kuten opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointi sekä suhtautuminen opiskelijaanosallistuvana ja aktiivisena osana yhteisöä.

Ristiinopiskelua, joustavia opintopolkuja, elinikäistä oppimista

Koulutusyhteistyötä kolmen korkeakoulun välillä on jo tehty muun muassaristiinopiskelun muodossa. Kokemus on osoittanut, että jonkin verran opiskelijoita saadaan muilta kampuksilta, mutta painotus on yhden kampuksen opiskelijoissa.

– Olemme ottaneet tarpeellisia askeleita, mutta laajamittaisessa kolmen kampuksen koulutuskokonaisuudessa on vielä tekemistä. Täytyy tehdä paljon työtä, että saadaan liikkuvuus ja kampusten välinen sukkulointi vauhtiin, Suomala toteaa.

Keskeinen elementti koulutuksessa ovat myös joustavat opintopolut. Esimerkiksi diplomi-insinööriksi opiskeleva voi valita tutkintoonsa kiinnostavia palasia vaikka yhteiskuntatieteistä. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että voi tietyin reunaehdoin siirtyäammattikorkeakouluopinnoista yliopisto-opintoihin tai toisinpäin.

Tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi tulevassa korkeakouluyhteisössä on isossa roolissa myös elinikäisen oppimisen palvelut. Niitäkin palveluita kehitetään parhaillaan.

– Uskomme, että elinikäisen oppimisen palvelut ovat hyvin tärkeä osa yhteisön koulutustehtävää. Voimme avata opintotarjontaamme fiksusti avoimen korkeakoulun kautta ja toisaalta voimme räätälöidä koulutusta tietylle kohderyhmälle ja tiettyyn tarkoitukseen, Suomala sanoo.


Teksi: Sara Riihimäki
Kuva: Petri Laitinen