Artikkeli

Artikkeli

Sähkötekniikka hyvän yhteistyön etujoukoissa

21.6.2018

Kuhina kampuksilla on rauhoittunut, kun opiskelijoiden pääjoukko on pyrähtänyt kesätöihin. Uuden korkeakouluyhteisön opetussuunnitelmatyö jatkuu verkostoissa ja suunnitelmien luonnoksissa. Malliesimerkki hyvästä yhteistyöstä on sähkötekniikan ala.

− Sähkötekniikan yhteistyö osoittaa, kuinka paljon koulutuksessa on yhteistyön mahdollisuuksia, jotka näkyvät myönteisesti sekä opiskelijalle että koulutuksen toteuttajalle, sanoo koulutuksen valmisteluryhmän puheenjohtaja, vararehtori Petri Suomala.

Yhteistyötä on sähkötekniikassa tehty kolmen korkeakoulun kesken jo pitkään. Syksyllä 2017 alkoi TAMKin, TTY:n ja TaY:n yhteinen 50 opintopisteen opintokokonaisuus ”uusiutuva energiajärjestelmä muuttuvassa yhteiskunnassa”. Uudenlaisia opintokokonaisuuksia suunnitellaan parhaillaan muun muassa sähköpätevyyden, tehoelektroniikan ja talotekniikan aloille. Opintokokonaisuudet ovat tarjolla sekä nykyisille että uusille opiskelijoille. Uusi opetussuunnitelma tulee käyttöön syksyllä 2019.

Alan opetussuunnitelmatyön ryhmää vetää Tampereen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö Pirkko Harsia. Aisapareina hänellä on professorit Pekka Verho Tampereen teknillisestä yliopistosta ja Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta. Uuden korkeakouluyhteisön myötä Suomen suurin sähköalan osaamisen ja koulutuksen keskittymä löytyy Tampereelta.

Yhteisiä tutkimushankkeita

Sähköenergianjärjestelmään liittyvällä alueelle on Tampere3-verkostossa jo toteutettu yhteisiä tutkimushankkeita. Näitä ovat muun muassa Suomen Akatemian STN-rahoitteinen EL-TRAN  ja Sähköturvallisuuden edistämiskeskuksen hankeyhteistyörahoitus, josta osa käytetään alan opetuksen kehittämiseen.

 

– Olemme käyneet läpi sähkötekniikan asiasisältöjä sekä tutkineet korkeakoulujen opintojaksoja, opintokokonaisuuksia ja oppimisympäristöjä. TTY:n kanditutkinnossa ja TAMKin AMK-tutkinnossa on samoja aihealueita, mutta opintojen osaamistavoitteet eroavat osin toisistaan, kertoo Harsia.

Yhteistyöllä hyödynnetään kunkin tahon erityisosaamista opetuksessa sekä oppimisaineistoissa ja -ympäristöissä.

– Esimerkiksi sähköturvallisuuteen, kiinteistösähköistykseen ja valaistustekniikkaan liittyvää erikoisosaamista ja tarjontaa on laajasti TAMKissa. TTY:llä on vahvaa osaamista muun muassa sähkömarkkinoihin, suurjännitetekniikkaan, energiajärjestelmiin, sähköautoihin ja sähköverkkosimulointiin liittyen. Lisäksi Tampereen yliopistolla on muun muassa energiakansalaisuuteen ja energiapolitiikkaan liittyvää erikoisosaamista, Harsia jatkaa.

Eroa lähestymistavoissa ja painotuksissa

Ammattikorkeakouluopinnot painottuvat tietojen ja taitojen soveltamiseen erilaisissa alan suunnittelu- ja toteutustyötehtävissä sisältäen paljon käytännön harjoitus- ja laboratoriotöitä. Yliopisto-opinnoissa painottuu matemaattinen ja simulointiin tähtäävä lähestymistapa sekä syvällinen toimintaperiaatteiden ymmärrys. Yliopiston kandivaiheen aineopinnoissa on samoja sisältöjä kuin AMK-opinnoissa, mutta tyypillisesti käytännön sisältö käydään tiiviimmin läpi. Yksittäisillä AMK-kursseilla voi kuitenkin saada käytännön ulottuvuutta kanditutkintoon ja päinvastoin – yksittäisellä kanditason yliopistokurssilla voi syventää AMK-tutkintoa.

Tampere3-opetussuunnitelmatyön ryhmät:

  • kielikeskukset
  • konetekniikka
  • luonnontieteellinen ja teknisluonnontieteellinen ala
  • sosiaali- ja terveysala
  • talous ja johtaminen
  • sähkötekniikka
  • ICT
  • media, kulttuuri, taide, kieli- ja käännöstieteet
  • energiatekniikka, kemian- ja prosessitekniikka, laboratoriotekniikka, ympäristötekniikka
  • Smart Society
  • kasvatus ja opetus
  • biotekniikka

Lue myös: Koulutustarjonnassa jatkuvuutta ja uusia avauksia

 

− Työnjakoa voisi yksinkertaistaen kuvata: AMK-insinöörit suunnittelevat ja toteuttavat käytännön kokonaisratkaisuja laitteilla ja järjestelmillä, jotka yliopiston diplomi-insinöörit ovat kehittäneet. Tosin käytännössä molempien työtehtävät ovat hyvin laajat.

Mahdollisuuksia opiskelijalle

Sähköalan opiskelijat opiskelevat jatkossakin joko ammattikorkeakoulussa insinööri(AMK)- tutkintoon tai yliopistossa kandidaatin tutkintoon. Yhdessä suunniteltujen opintojaksojen osaamistavoitteet ovat yhteisiä, ja ristiinopiskeluun tarjottavista opintojaksoista opiskelija voi valita haluamansa toteutuksen joko ammattikorkeakoulun tai yliopiston tarjonnasta. Yhteistyöllä pyritään ennen kaikkea hyödyntämään kunkin tahon osaamista, tarjoamaan opiskelijoille uusia mahdollisuuksia valita opintoihinsa osia sekä hyödyntämään oppimisympäristöjä, kuten laboratorioita ja erikoisohjelmistoja. Lisäksi tavoitteena on kehittää uusia projektikursseja, joissa opiskelijat voisivat tarkastella sähköenergiajärjestelmää laaja-alaisesti ja yhteistoiminnallisesti. Tähän muun muassa Hiedanrannan paikallinen energiaratkaisun kehittäminen antaa hyvää pilottipohjaa.

Opiskelijalle avautuu uusia mahdollisuuksia – opinnot etenevät joustavasti ja laaja-alaisesti yksilöllistä opintopolkua pitkin. Opetuksen laatu paranee entisestään, kun eri kampusten opiskeluympäristöt ovat tehokkaassa käytössä ja opettajat suunnittelevat opintojaksoja ja niiden aineistoja entistä enemmän yhdessä.

− Opetusaineistot ovat arvokkaita kuin kruununjalokivet. Opettajat käyttävät paljon aikaansa ja osaamistaan materiaalien, tehtävien, tenttikysymysten ja harjoitustöiden valmisteluun. Niinpä aineistoja kannattaakin jakaa ja kehittää systemaattisesti. Kun opiskelu muuttuu ja virtuaaliset toteutukset lisääntyvät, tarvitaan jatkossa yhä parempia oppimistehtäviä ja -aineistoja.


Teksti: Sara Riihimäki
Kuva: Mika Kanerva