Artikkeli

Artikkeli

Uusi yliopisto muuttaa kartanoon

28.6.2018

Uudelle Tampereen yliopistolle avataan tilat Lielahden kartanoon Hiedanrantaan.

Uudessa ympäristössä järjestetään opetusta, kursseja ja tutkimusprojekteja. Tilat muuntautuvat myös sopiviksi luentojen ja seminaarien pitämiseen, ja lisäksi suunnitteilla on avoimia työskentelytiloja.

Tavoitteena on aloittaa syksyllä osallistava suunnitteluprosessi yhdessä opiskelijoiden kanssa, ja yliopiston toiminta pyörähtää käyntiin heti, kun tilat valmistuvat. Kaikki kartanon tilat eivät tule yliopiston käyttöön, vaan tarkoituksena on tehdä yhteistyötä kartanon muiden toimijoiden kanssa.

Tampereen uusi yliopisto käyttää uutta tutkimus- ja opetusympäristöä myös luentojen ja seminaarien pitämiseen.

Sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö ja aluetieteen yliopistonlehtori Markus Laine Tampereen yliopistosta ovat mukana kehittämässä Hiedanrannan kaupunginosaa. Heidän mukaansa yliopisto ei halua rakentaa suljettua laitosta. Päinvastoin, yliopiston on tarkoitus olla avoimesti kaupunkirakenteen sisällä.

– Kampusta tai laitosta tänne ei tule. Hiedanrantaan avataan toiminnallinen tutkimus- ja koulutusympäristö, jossa osallistutaan kaupungin ja yhteiskunnan kehittämiseen, Häikiö tarkentaa.

Hiedanrannan kaupunginosa on jatkuvan kehityksen alla. Kartano toimii väliaikaistilana, jonka jälkeen yliopisto liikkuu kehityksen mukana. Tulevaisuudessa yliopisto muuttaa mitä todennäköisimmin Kartanon vieressä sijaitsevaan Jukola-puutaloon.

Yhteistyöllä kohti kestävää kaupunkia

Tampereen kaupunki kehittää Hiedanrannan aluetta yhdessä oppilaitosten, asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Toiminta tähtää kestävään kaupunkikehitykseen. Käynnissä on useita tutkimus- ja kehityshankkeita.

Tampereen yliopisto aikoo osaltaan integroitua paikalliseen kehittämiseen ja toimintaan.

– Pohdimme esimerkiksi tulevaisuuden työn ja asumisen suhteita ja mietimme erilaisten kaupunkilaisten osallistumisen esteitä ja mahdollisuuksia, Häikiö kertoo.

Häikiön ja Laineen mukaan on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka toimivat erityisesti tulevaisuudessa. Laine nostaa esiin työn ja asumisen integroimisen, jolla luotaisiin matalan kynnyksen työpaikkoja.

– Jätkäsaaren sukupolvien kortteli Helsingissä on hyvä esimerkki. Polkuravintola tarjoaa päivisin lounasruokaa ja on illalla asukkaiden käytössä. Samalla koulutetaan hankalasti työllistyviä, kuten maahanmuuttajataustaisia nuoria, ravintolatyöhön.

Suomalaisessa kaupunkirakentamisessa ei ole viime vuosikymmeninä rakennettu kortteleita, vaan ennemminkin yksittäisiä rakennuksia ja asuntoja. Hiedanrannassa korostuu ajatus kortteleista, joissa on paljon yhteisiä tiloja ja toimintaa. Kortteleissa asuisi eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä sekaisin ja yhdessä. Kortteleissa ei olisi vain asumista, vaan myös palveluja ja työpaikkoja.

Laineen tutkimusryhmän ja Tampereen kaupungin järjestämissä työpajoissa osallistujat ovat olleet vahvasti toimintojen sekoittamisen kannalla.

– Lähes kaikki työpajaan osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että Hiedanrannassa pitäisi olla monipuolisesti asumista, työpaikkoja, ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, kuten liikuntapaikkoja ja ravintoloita, Laine kertoo.

Urbaanissa Hiedanrannassa on potentiaalia

Hiedanrannan alue on Tampereen kaupungin tärkein kehittämiskohde, ja siitä on syntymässä kaupungin läntinen keskus. Alueen yleissuunnitelma valmistuu tänä vuonna, jonka jälkeen aloitetaan kaavoitus. Myös yliopisto on osa tulevaisuuden kaupunginosaa.

– Vuoteen 2024 mennessä valmistuvan ratikan toinen päätepysäkki on Hiedanranta. Visiona on, että yliopiston uusi opiskeluympäristö tulisi tämän päätepysäkin välittömään läheisyyteen, Häikiö sanoo.

Suunnitelman mukaan Hiedanrantaa rakennetaan 25 000 asukkaalle, ja työpaikkoja luodaan yli 10 000 ihmiselle. Pilkistys tulevasta on jo nähtävissä, sillä kiinnostavia innovaatioita ja pienyrityksiä on luotu vanhoihin tehdashalleihin.

Hiedanrannan kiinnostavuus rakentuukin uudesta ja vanhasta. Alueella on vahva teollisuusrakenne, mikä tekee siitä persoonallisen.

– Maailmalla kiinnostavat kaupunginosat syntyvät juuri tämän tyyppisiin paikkoihin, Laine kertoo.

Aiemmin suljettuna ollut alue on sittemmin avattu ihmisille, ja kunnianhimoisia kokeiluja on kuivakäymälöistä biojalostukseen. Parin vuoden sisään alueella on aloittanut toimintansa pohjoismaiden suurin sisäskeittihalli Kenneli DIY sekä kulttuuritalo Kuivaamo.

– Kun avataan portit ja luodaan mahdollisuuksia, tuottaa se väistämättä kiinnostavia asioita. Ei yritetä hallita liikaa, vaan enemmänkin tuetaan tekijöitä, Häikiö sanoo.

Vaikka kaupunginosaa kehitetään lujaa vauhtia, ei Hiedanrannan urbaania luonnetta haluta jyrätä maan tasalle. Tehdasrakennusten kohtalo on vielä auki, mutta varmaa on, että vanhaa pyritään säilyttämään uuden rinnalla.

– On tärkeä muistaa, että Hiedanranta on ennestään merkityksellinen paikka ihmisille, Häikiö jatkaa.

Kaupunkisuunnittelua ihmisten silmin

Häikiö ja Laine ovat mukana Suomen Akatemian rahoittamassa laajassa Ketterä kaupunki -hankkeessa. Kolmivuotisen hankkeen viimeinen vuosi on nyt käynnissä.

Häikiö johtaa Monimuotoinen sosiaalisuus -osahanketta. Osahankkeessa tutkitaan haavoittuvia asukasryhmiä ja sitä, kuinka heidät voitaisiin entistä paremmin huomioida kaupunkisuunnittelussa. Häikiön mukaan sosiaalisesti kestävää kaupunkia ei rakenneta ainoastaan hyvätuloisille.

– Tarkastelemme erityisesti maahanmuuttajanuoria, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria ja ikääntyneitä. Selvitämme, millaisia tarpeita heillä on kaupunkiympäristössä, ja miten osallisuutta voitaisiin tukea.

Häikiön tutkimusryhmän tuloksissa korostuu se, miten ihmisten osallisuus muotoutuu tilannekohtaisesti arkisissa, poliittisissa ja hallinnollisissa käytännöissä. Samaan ryhmään kuuluvilla ihmisillä voi olla erilaiset mahdollisuudet osallistua ja elää kaupungissa.

Laine johtaa puolestaan Mahdollistava kaupunki -osahanketta. Osahankkeessa tarkastellaan sitä, miten ihmisellä voisi olla aktiivisempi rooli kaupungissa ja kuinka kaupunki voisi edesauttaa innovatiivisia asumisen ja työskentelyn tapoja.

Tarkastelun kohteena ovat olleet yhteisölliset, maallikoiden tekemät rakennushankkeet. Projekteista kävi ilmi, että asukkaiden innostus rakennushankkeita kohtaan oli suuri, mutta rakenteelliset esteet, kuten rahoitus, nousivat haasteeksi.

Ketterä kaupunki -hankkeessa on kuusi kestävään kaupunkisuunnitteluun tähtäävää osahanketta. Tutkimusryhmä koostuu noin 30 tutkijasta Tampereen yliopistosta, Tampereen teknillisestä yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) sekä teknologian tutkimuskeskuksesta (VTT).

Teksti: Milla Pyyny
Kuvat: Jenni Toivonen