Artikkeli

Artikkeli

Sähköntuotanto elää murrosvaihetta

2.10.2018
Professorit Seppo Valkealahti (vas.), Pertti Järventausta ja Ilkka Ruostetsaari esittelivät yleisölle sähköntuotannon tulevaisuutta Tutkijoiden yössä.

Professorit Seppo Valkealahti (vas.), Pertti Järventausta ja Ilkka Ruostetsaari esittelivät yleisölle sähköntuotannon tulevaisuutta Tutkijoiden yössä.

Tutkijoiden yö -tiedetapahtumassa keskusteltiin sähköntuotannon tulevaisuudesta. Museokeskus Vapriikissa yleisö sai kuulla kolme lyhyttä luentoa sähköntuotannon tulevaisuudesta ja kehityssuunnista. Puhumassa olivat professorit Seppo Valkealahti (TTY), Pertti Järventausta (TTY) ja Ilkka Ruostetsaari (TaY).

Valtio-opin professori Ilkka Ruostesaari on tutkinut suomalaisten asenteita eri energiamuodoista. Yksi keskeisimmistä löydöistä on se, että hinta on kuluttajalle tärkein tekijä päätöstä tehtäessä.

– Euro näyttää olevan paras konsultti sähköasioissa, Ruostetsaari sanoo.

Nuoret ikäpolvet ovat innokkaimpia kokeilemaan uusia sähköntuotantoon liittyviä teknologisia ratkaisuja. Myös korkea koulutustaso nostaa kiinnostusta.

Miehet ovat naisia innokkaampia pohtimaan energia-asioita. Aurinkopaneelien kohdalla suurinta kiinnostusta osoittavat omakotitaloasujat.

– Hyvin ja melko kiinnostuneita hankkimaan aurinkovoimaa on 42 prosenttia omakotitalossa, Ruostetsaari kertoi.

Lämmitysasioissa toimintavarmuus on tärkein päätöksen taustavaikuttajista. Käyttökustannukset tulivat kakkosena.

Hinta on keskeinen tekijä sähköauton ostajalle

Keskustelussa käsiteltiin myös sähköautojen tulevaisuutta. Suomen autokanta on tällä hetkellä noin 2,7 miljoonaa. Kuluvan vuoden kesäkuussa täyssähköautoja oli 1 875 kappaletta. Lisäksi Suomen teillä oli noin 9 500 ladattavaa hybridiä. Valtion tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa olisi 250 000 sähköautoa.

– Sähköautojen määrän kasvun edellytyksenä on latausmahdollisuuksien parantuminen. Julkisten latauspaikkojen määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana todella nopeasti, tosin lähtötaso on matala, Ruostetsaari sanoi.

Uusiutuvat energiamuodot voimakkaassa kasvussa

Professori Seppo Valkealahti aloitti esityksensä toteamalla, että muutos sähköntuotannossa on jo käynnistynyt: uusiutuvat energiamuodot syrjäyttävät fossiiliset polttoaineet lähitulevaisuudessa.

– Hiilen kulutus maailmanlaajuisesti on alkanut kääntyä. Samalla aurinko- ja tuulienergian määrä kasvaa vauhdilla, Valkealahti totesi.

Tällä vuosituhannella aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut maailmanlaajuisesti noin 40 prosentin vuosivauhdilla. Myös tuulivoiman kapasiteetti on kasvanut voimakkaasti.

Kivihiilen peli on menetetty

Toisin kuin usein luullaan, myös suuret teollisuusmahdit Kiina ja Yhdysvallat ovat vauhdilla siirtymässä kohti uusiutuvaa energiantuotantoa.

– USA:ssa aurinko ja tuuli ovat merkittäviä investointeja energiantuotannossa. Se on vähän eri asia mitä poliitikot sanovat, ja mikä todellisuus on. Kivihiilivoimaloita puretaan Yhdysvalloissa paljon, Valkealahti totesi.

Valkealahti nosti esiin Bloombergin tilaston, jonka mukaan muutaman vuoden kuluttua kivihiili jää lopullisesti tuuli- ja aurinkovoiman taakse tuotantokustannusten osalta.

– Peli on menetetty kivihiilen osalta, totesi Valkealahti.

Tulevaisuuden sähköverkko on älykäs ja joustava

Yksi energiantuotannon suurimmista muutoksista lähitulevaisuudessa tulee olemaan joustavan ja älykkään sähköverkon luominen. Kun energia tuotetaan sääriippuvaisilla keinoilla, järjestelmän täytyy kyetä sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin.

Professori Pertti Järventausta huomautti esityksessään, että uusiutuviin energianlähteisiin perustuva järjestelmä ei tuota energiaa aina samalla volyymilla. Kun sähköntuotanto on huipussaan, energiasta voi olla jopa ylitarjontaa.

– Meille tulee Suomessa tilanteita, joissa meillä on ylituotantoa, edellyttäen, että ydinvoimalat toimivat normaalisti, eli tuottaen noin 5 600 megawattia. Tällöin sähköllä voi olla negatiivinen hinta, eli sähköntuottaja tarjoaa asiakkailleen sähköä ja antaa samalla siitä vähän rahaa. Esimerkiksi Tanskassa on jo ollut näitä tilanteita, Järventausta kertoi.


Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuvat: Jonne Renvall