Artikkeli

Artikkeli

Tampere menestyi erinomaisesti huippuyksikköhaussa

5.6.2017
Tampereen yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on yhteistä tutkimushistoriaa BioMediTechissä jo yli kymmenen vuoden ajalta.

Tampereen yliopistolla ja Tampereen teknillisellä yliopistolla on yhteistä tutkimushistoriaa BioMediTechissä jo yli kymmenen vuoden ajalta.

Suomen Akatemia on valinnut 12 uutta tutkimuksen huippuyksikköä vuosille 2018–2025. Niistä peräti kuudessa on mukana tutkijoita tamperelaisista yliopistoista.

– Erinomainen tulos kovassa kilpailussa kertoo, että tamperelaiset yliopistot ovat tutkimuksen kärjessä, toteaa Tampere3-hankkeen tutkimuksen johtoryhmän puheenjohtaja ja Tampereen yliopiston tutkimusvararehtori Seppo Parkkila.

– Tästä on hyvä jatkaa myös Tampere3-prosessia, jossa luomme uuden, monitieteisen yliopiston vastaamaan vaativiin globaaleihin haasteisiin. Tavoitteenamme on, että uudesta yliopistosta muodostuu kansainvälisesti tunnustettu, tieteellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavin suomalainen yliopisto profiilialueillaan, jatkaa Parkkila.

Tampereen yliopisto on saanut kaksi uutta tieteen huippuyksikköä: professori Pertti Haapala johtaa kokemuksen historian huippuyksikköä. Siinä on mukana myös Ville Kivimäki, Pirjo Markkola ja Raisa Toivo Tampereen yliopistosta. Professori Frans Mäyrä johtaa pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköä, jossa on mukana myös Olli Sotamaa Tampereen yliopistosta.

Uusi yhteinen huippuyksikköstatus ilahduttaa

Tampereen teknillisen yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteinen huippuyksikkö on monikudosmallintamisen huippuyksikkö. Huippuyksikkö sijoittuu BioMediTechiin, joka on TTY:n ja Tampereen yliopiston yhteisinstituutti. Huippuyksikköä johtaa professori Minna Kellomäki TTY:stä. Siinä on mukana Jari Hyttinen ja Pasi Kallio TTY:stä sekä Katriina Aalto-Setälä, Susanna Miettinen ja Susanna Narkilahti Tampereen yliopistosta.

Mikä huippuyksikkö?

  • Huippuyksiköt ovat suomalaisen tutkimuksen kruununjalokiviä. Oman tieteenalansa kansainvälisessä kärjessä olevat yksiköt uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja kouluttavat suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään uusia lahjakkaita tutkijoita.
  • Suomen Akatemia sai tämänkertaiseen huippuyksikköhakuun yhteensä 179 aiehakemusta. Hakemukset arvioitiin kansainvälisissä arviointipaneeleissa.
  • Huippuyksiköt valittiin uudistettuun huippuyksikköohjelmaan. Suomen Akatemian uudistetussa ohjelmassa huippuyksikön rahoituskausi pitenee kuudesta vuodesta kahdeksaan.
 

– Olemme ensimmäisen kauden huippuyksikköläisiä, vaikka yhteistä tutkimushistoriaa on jo yli kymmenen vuoden ajalta. Pystymme tämän rahoituksen avulla jatkamaan TEKESin rahoittamassa Ihmisen varaosat -hankkeessa aloittamaamme työtä ja viemään huippuyksikön avulla tutkimuskokonaisuuttamme myös uuteen suuntaan, kertoo Minna Kellomäki iloisena konsortion uudesta huippuyksikköstatuksesta.

Huippuyksikössä yhdistyy biologisten ja teknologisten tieteiden osaaminen. Tavoitteena on kehittää uudenlainen ”body-on-chip”-konsepti, jossa soluviljellyillä, verisuonituksella ja hermotuksella verkotetaan useita kantasolupohjaisia solu- tai kudosviljelmiä. Tietokoneohjattu hermosto mittaa, analysoi ja kontrolloi kokonaisuutta.

– Tutkimus tuottaa merkittävää uutta osaamista. Ymmärrämme muun muassa syvemmin kudosten yhteistoimintaa, yhdistelmäkudosten in vitro -rakentamista ja niiden toimintojen ohjaamista. Tavoitteena oleva, biologiaa ja keinotekoisia rakenteita yhdistävä konsepti tehostaa esimerkiksi lääkeainekehitystä, Kellomäki sanoo.

Ikääntymistä ja hoivaa, kasvainten genetiikkaa, inversiomallinnusta

Näiden lisäksi Tampereen yliopisto on mukana kahdessa muussa huippuyksikössä ja TTY yhdessä: Jyväskylän yliopiston johtamassa ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä on mukana Marja Jylhä Tampereen yliopistosta. Helsingin yliopiston johtamassa kasvaingenetiikan tutkimuksen huippuyksikössä on mukana Matti Nykter Tampereen yliopistosta. Helsingin yliopiston johtamassa inversiomallinnuksen ja kuvantamisen huippuyksikössä ovat puolestaan mukana Mikko Kaasalainen ja Sampsa Pursiainen TTY:stä. Tälle huippuyksikölle saatu kausi on jo kolmas.

Huippuyksiköiden lisäksi Suomen Akatemia on myöntänyt Tampereen yliopistolle profiloitumisen vahvistamiseen 1,9 miljoonaa euroa.

Suomen Akatemia valitsi 12 uutta tutkimuksen huippuyksikköä


Teksti: Sara Riihimäki
Kuva: Jonne Renvall