Artikkeli

Artikkeli

Valoa pimeyteen -tiedetapahtuma käsitteli Suomen matkaa sodasta nykypäivään

30.1.2018
Tampere-talon käytävillä kävi lauantaina kuhina Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa, johon osallistui lähes 3 000 kävijää.

Tampere-talon käytävillä kävi lauantaina kuhina Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa, johon osallistui lähes 3 000 kävijää.

Tampere-talolla lauantaina järjestetty Valoa pimeyteen -tapahtuma tarjosi monenlaista ohjelmaa tiedonnälkäisille. Tämänvuotisen ohjelman lähtökohtana olivat vuoden 1918 tapahtumat, mutta päivän mittaan matka kulki kohti nykypäivän globaalia maailmaa ja Suomen rauhantyötä.

Päivä tarjosi useita paneelikeskusteluja, joissa monen alan ammattilaiset kertoivat näkemyksensä sisällissodasta, teatteritaiteesta, infosodasta ja kyberturvallisuudesta ja lopuksi Suomen rauhantyöstä maailmalla. Ohjelmassa oli myös tiedetyöpajoja lapsille, Ursan planetaarionäytöksiä ja Lasten akatemia.

Kävijöitä tiedetapahtumassa oli kaiken kaikkiaan lähes 3 000. Valoa pimeyteen järjestettiin nyt seitsemättä kertaa. Järjestävinä tahoina toimivat Aamulehti, Pirkanmaan liitto, Poliisiammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen kaupunki, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampere-talo. Tapahtumaa tukee Suomen Kulttuurirahaston Pirkanmaan rahasto.

Sisällissodan haavat paranivat

Päivän mittaan kuulijat saivat kuvauksen siitä, kuin pieni, köyhä ja sisällissodan runtelema maa rakensi vakaan demokratian ja nousi muutaman sukupolven aikana teknologian ja koulutuksen huippuosaajaksi.

Sisällissodan vaiheisiin syventyneessä keskustelussa korostettiin sitä, kuinka myös hävinnyt osapuoli otettiin mukaan nuoren valtion rakennustyöhön. Vaikka vääryyksiä oli kärsitty molemmin puolin ja katkeruutta esiintyi, kansakunta päätti katsoa tulevaisuuteen.

Valoa pimeyteen -tapahtumassa kulttuuriväki keskusteli teatteritaiteesta ja musiikista ja pohti uusia ja vanhoja näkökulmia sadan vuoden takaisiin tapahtumiin. Tampereen Työväen Teatterin musikaali Tytöt 1918 esimerkiksi nostaa esiin naisten kokemukset sisällissodasta.

Suomen asema nykymaailmassa puhutti

Iltapäivällä keskustelu siirtyi nykyaikaan ja erityisesti infosotaan ja kyberturvallisuuteen. Lavalla otettiin kantaa eduskunnan käsittelyssä oleviin tiedustelulakeihin ja erityisesti Suomea koskeviin haasteisiin. Lisäksi keskustelussa pohdittiin sosiaalista mediaa ja digitaalisen maailman tuomia haasteita.

– Elämme hyvin mullistavassa vaiheessa siinä, miten helposti olemme tiedon lähteellä. Tästä tulee helposti harhakuva, että kun kirjoitan kysymyksen hakukoneeseen, sieltä tulee vastaus, professori Jarno Limnell totesi.

Illan viimeisessä keskustelussa nostettiin esiin Suomen komea historia kansainvälisessä rauhantyössä. Ministeri ja pitkän uran kansainvälisissä luottamustoimissa tehnyt Elisabeth Rehn sai ehkäpä illan raikuvimmat aplodit.

Rehn harmitteli sitä, että Suomi on viime aikoina leikannut esimerkiksi kehitysyhteistyörahoitustaan. Hän muistutti, että Suomen maine rauhanrakentajana on hyvä ja että sitä ei pidä vaarantaa. Lisäksi hän korosti oman kansallisen työn tärkeyttä.

– Meidän täytyy huolehtia siitä, että hoidamme itsemme niin hyvin, ettei meillä ole ketään, joka tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Ulkomaalaisviha täytyy kitkeä. Jos voimme muokata ajatustapaamme, niin budjetit onnistuvat myös, Rehn totesi.

Illan päätti kirjanjulkistamistilaisuus. Kukku Melkkaan ja Olli Löytyn toimittama teos Toistemme viholliset? toimi sisällissodan ja kirjallisuuden suhteisiin keskittyneen keskustelun pohjana.

Ministeri Elisabeth Rehn muistutti, että Suomi on perinteisesti ollut rauhanvälityksen suurvalta.


Teksti: Jaakko Kinnunen
Kuvat: Jonne Renvall