Artikkeli

Artikkeli

Teknologia koiran tulkiksi

1.3.2018
Koirilta kerättiin liikeinformaatiota usealla kaupallisella aktiivisuusmittarilla sekä TTY:llä kehitetyllä SpiritCor9D-mittalaitteella, joka aktiivisuusdatan lisäksi kykenee mittaamaan myös sydämen EKG-signaalia ja hengitystä.

Koirilta kerättiin liikeinformaatiota usealla kaupallisella aktiivisuusmittarilla sekä TTY:llä kehitetyllä SpiritCor9D-mittalaitteella, joka aktiivisuusdatan lisäksi kykenee mittaamaan myös sydämen EKG-signaalia ja hengitystä.

Ennen koirat olivat talonvahteja, nyt rakkaita perheenjäseniä. Moni koiranomistaja haluaisi ymmärtää lemmikkiään paremmin. Kolmen yliopiston yhteisessä Turre ja Toivoset 2.0 -hankkeessa kehitetään teknologiaa, jolla pääsee lähemmäs lemmikkinsä sielunelämää.

– Ihmisten suhde lemmikkeihin on muuttunut. Niistä on tullut perheenjäseniä, joista pidetään huolta kuin ihmisistä, ja joita halutaan ymmärtää yhä paremmin, Assistant Professor (tenure track) Antti Vehkaoja TTY:n biolääketieteen tekniikan tiedekunnasta pohtii.

Vehkaoja on mukana Turre ja Toivoset 2.0 -hankkeessa, jossa tutkitaan ja kehitetään teknologiaa ihmisen ja koiran välisen vuorovaikutuksen parantamiseen. Apua koirien ymmärtämiseen etsitään erilaisista fysiologisista mittauksista ja niiden paremmasta tulkinnasta.

Turre-hankkeessa Tampereen yliopistossa tutkitaan koiran omistajien näkökulmaa muun muassa haastatteluiden ja käytettävyystutkimusten avulla sekä autetaan suomalaisia eläinliiketoiminta-alueen yrityksiä löytämään toisensa ja verkostoitumaan. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmä huolehtii koirilla tehtävien mittausdata-aineistojen keräämisestä sekä osaltaan niiden tulkinnasta koiran mielentilojen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Tampereen teknillisessä yliopistossa sulautettujen järjestelmien, anturitekniikan ja fysiologisten mittausten asiantuntijat kehittävät menetelmiä datan keräämiseen ja analysointiin.

Haasteena karvaisuus

TTY:n tutkijat etsivät Turre-hankkeessa menetelmiä koiran aktiivisuuden luokitteluun. Niiden avulla saataisiin muun muassa tietää, mitä koira tekee päivän mittaan yksin ollessaan: käveleekö, juoksenteleeko, nukkuuko. Myös fysiologisiin mittauksiin, kuten sykkeen ja sykevälin mittaamiseen, kehitetään mittaus- ja anturitekniikkaa.

– Koiriin voidaan periaatteessa käyttää samoja menetelmiä, joita on kehitetty ihmisten aktiivisuuden ja ruumiintoimintojen seuraamiseen, mutta on yksi iso ero: turkki. Esimerkiksi tavallinen sykevyö ei sellaisenaan toimi, vaan tarvitaan omanlaisia antureita, Vehkaoja kertoo.

Onko koirille siis luvassa älypanta, samaan tapaan kuin ihmisillä on aktiivisuusrannekkeet?

– Saattaa hyvin ollakin. Paremmin toimivia älypantoja voitaisiin käyttää koirien hyvinvoinnin parantamiseen ja myös eläinlääketieteen avuksi, Vehkaoja sanoo.

Omistajakin kaipaa koulutusta

Koirien käyttäytymisen ymmärtämiseen ei riitä pelkkä teknologia, vaan mittaustuloksia täytyy oppia tulkitsemaan oikein. Helsingin yliopiston tutkimusryhmän järjestämissä tutkimuksissa vapaaehtoiset koiranomistajat voivat koirineen osallistua tutkimuksiin, joissa mitataan koirissa ilmeneviä emotionaalisia sekä fysiologisia muutoksia esimerkiksi silloin, kun omistajat jättävät ne yksin. Tulosten avulla voidaan ymmärtää paremmin koirien eroahdistusta ja kehittää siihen apuja.

Turre-hankkeessa kehitettäviä menetelmiä voidaan käyttää myös omistajien kouluttamiseen.

– Yksi koirien isoista terveydellisistä ongelmista on ylipaino. Koska koirat eivät voi itse valita aktiivisuutensa määrää ja ruokavaliotaan, teknologian avulla koiran omistajalle voidaan näyttää, kuinka paljon koiran pitäisi syödä ja liikkua voidakseen hyvin.

– Omistajat voivat myös oppia harrastuskoiristaan. Kiihtyvätkö esimerkiksi agilityä harrastavat koirat liikaa, palautuvatko ne kunnolla?

Lemmikkibisneksen kovimpaan kärkeen

Agility-koirien palautuminen treeneistään tai eroahdistus saattavat kuulostaa kevyemmän sarjan tutkimusaiheilta, mutta ne iskevät nyt suoraan kysyntään. Turre-hanke käynnistyi vuonna 2016 Tekesin Challenge Finland -kilpailusta, jossa etsitään uudenlaista liiketoimintaa, ja Tekes, nykyinen Business Finland rahoittaa tutkimusta vielä kuluvan vuoden ajan.

– Lemmikkibisneksessä liikkuu iso raha ja teknologialla voi nousta bisneksen kovimpaan kärkeen. Teknologiaosaaminen ja tutkimus voivat olla suomalaisyrityksille avaintekijöitä kansainvälistymisessä, Antti Vehkaoja sanoo.

Tutkimuksessa kaikki liittyy kaikkeen, ja se, mikä auttaa koiria, auttaa usein myös ihmisiä.

– Eräs tohtorikoulutettavamme tutkii väitöskirjatyössään sydänsoluryppäiden monitorointia. Hän pystyy hyödyntämään Turre-hankkeessa kehittämiään signaalinkäsittelymenetelmiä myös ihmispuolen tutkimuksessaan.

Turre ja Toivoset 2.0

  • Tutkii ja kehittää teknologiaa ja digipalveluita, jotka tukevat ihmisen ja koiran vuorovaikutusta, vievät koirien hyvinvoinnin mittaamisen älykkäämmälle tasolle ja helpottavat koiraperheiden arkea.
  • Tavoitteena on myös koota ja vahvistaa koiraperheiden älyratkaisujen ympärille muodostuvaa suomalaista bisnesekosysteemiä.
  • Kesto: 2016–2018
  • Rahoitus: Business Finland (entinen Tekes), yliopistot
  • Neljä tutkimusryhmää Tampereen teknillisestä yliopistosta, Tampereen yliopistosta ja Helsingin yliopistosta.
  • Vetcare Oy:llä ja Best Friend Group Oy:llä on hankkeen rinnalla omat yrityshankkeet. Lisäksi hankkeen toteutusta tukevat muiden muassa Smart Dog, Kaunila, Suomen Agilityliitto, Eläinklinikka EHYT, Petsofi, FitDog Finland, Three Plus Group ja Lymed.
 

Teksti: Sanna Kähkönen
Kuva: Sanni Somppi