Artikkeli

Artikkeli

Hyvinvointialojen yhteiseen kurssitarjottimeen on koottu eri alojen asiantuntijoita yhdistävää osaamista

21.8.2018

Kaikille opiskelijoille avoin sosiaali- ja terveysalan kurssitarjotin on viittä vaille valmis. Moduuliin on tulossa omat opintokokonaisuutensa muun muassa hyvinvointialojen johtamisesta ja kehittämisestä, asiakastyöstä sekä hyvinvointiteknologiasta.

– Olemme yrittäneet tehdä mahdollisimman kunnianhimoisen ja alan tulevaisuuden tarpeisiin vastaavan kurssimoduulin, kuvailee sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö.

Häikiö on toiminut puheenjohtajana sosiaali- ja terveysalan opetussuunnitelmatyötä koordinoivassa ryhmässä, jonka tehtävänä on ollut hyvinvointialojen yhteisen kurssipaketin luominen.

Ryhmässä on ollut edustettuina kaikki alan tutkimusta ja opetusta harjoittavat tiedekunnat ja koulutusohjelmat. Ilmeisimpien alojen lisäksi yhteistyöhön on osallistunut henkilöitä muun muassa filosofian, historian sekä tekniikan aloilta.

– TTY tarjoaa yhteistyöhön erilaisen kulman. Tuotantotalouden puolella on esimerkiksi organisaatioiden ja työhyvinvoinnin tutkimusta, Häikiö huomauttaa.

Yhteistä osaamista etsimässä

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa on eroavaisuuksia, jotka liittyvät muun muassa tutkintojen tavoitteisiin ja sisältöihin, koulutusta ohjaavaan lainsäädäntöön, talojen toimintakulttuureihin ja pedagogiikkaan.

– Silti ei ole ollut vaikea löytää yhteisiä sisältöjä ja asioita, joita voitaisiin tehdä yhdessä, toteaa koordinoivassa ryhmässä mukana ollut Outi Wallin TAMKista.

Sosionomikoulutuksen koulutuspäällikkö uskoo, että tiivistyvästä yhteistyöstä on jatkossa yhä enemmän iloa ja hyötyä opetushenkilöstölle, joka pääsee tekemään asioita yhdessä ja oppimaan toisiltaan.

– Tämä on ollut tyypillistä verkostotyötä. Olemme selvittäneet, millaista osaamista eri taholla on ja ketkä haluavat olla mukana opetusyhteistyössä. Jokaisella kurssilla pitäisi olla vastuutaho, joka sitoutuu järjestämään opetuksen ainakin kolmen vuoden ajan, Liisa Häikiö miettii.

Hän toivoo, että nyt luotava pohja olisi niin toimiva, ettei opetussuunnitelmien päivittäminen olisi jatkossa yhtä suuri prosessi kuin nyt.

Teknologia tulee sote-alalle

Suunnittelua on tehty pienryhmätapaamisissa sekä työpajoissa, joista viimeisin järjestettiin kesäkuun alussa. Jotta ensimmäisten opintojaksojen opetus voisi alkaa syksyllä 2019, on kurssipaketin rakenteen ja osaamiskuvausten oltava valmiina lokakuussa 2018. Varsinaiset toteutussuunnitelmat sekä opetuksen suunnittelun ehditään hoitaa ensi vuoden puolella.

– Olemme päässeet jo tosi pitkälle. Olemme monitieteisesti miettineet, mikä on alan kannalta keskeistä ja eri aloja yhdistävää osaamista. Olemme tunnistaneet mitä meidän kannattaisi tehdä yhdessä, Liisa Häikiö iloitsee.

Opetussuunnitelman työstämisen aikana on havaittu, että esimerkiksi asiakkuuksiin, hallintoon ja talouteen sekä johtamiseen liittyvät kysymykset ovat yhteisiä sosiaali- ja terveysalan eri ammattilaisille.

– Erityisesti hyvinvointiteknologian ja digitalisaation osalta täytyy tehdä yhä enemmän töitä, jotta opiskelijat saavat paremmat valmiudet työelämään. Vaatii voimakasta rohkeutta lähteä kokeilemaan uutta, sillä moni asia on murroksessa, emmekä esimerkiksi tiedä, millainen valtakunnan sote-rakenne tulee olemaan, Outi Wallin pohdiskelee.

Sote-alan ohjausryhmässä opiskelijoita edustava hoitotieteen opiskelija Milla Hiitti on innoissaan hyvinvointiteknologian huomioimisesta.

– Hyvinvointiteknologia on päivän sana. Se voi olla yksi vastaus kasvaviin kustannusongelmiin, Hiitti toteaa.

Alustava rakenne valmiina

– Meillä on nyt valmiina alustava rakenne, josta käydään jatkokeskustelua. Lopputuloksena on neljä tai viisi kurssimoduulia, joihin kuuluu 2-4 viiden opintopisteen opintojaksoa, Liisa Häikiö kertoo.

Kurssipaketti on avoin kaikille Tampere3-korkeakoulujen opiskelijoille, ja useille kursseille pyritään ottamaan rajaton määrä opiskelijoita. Osalle opintojaksoista voidaan ottaa opiskelijoita vain rajallinen määrä, mutta suosituiksi osoittautuvien opintojaksojen kohdalla pyritään järjestämään kursseja tuplasi tai triplasti.

Opetuksessa tullaan hyödyntämään virtuaalisia oppimisympäristöjä. Milla Hiitti huomauttaa, että Tampere3-korkeakouluihin tarvitaan sitä varten vielä yhteinen verkkoalusta.

– Joustavuus on tärkeää kun opintoihin osallistuu isot massat opiskelijoita eri kampuksilta. Olen itse halunnut myös korostaa, että on tärkeää, että opintoja voi suorittaa joustavasti yksilöllisistä lähtökohdista, perheellinen ja kätilönä opintojen ohessa työskentelevä Hiitti painottaa.

Outi Wallin iloitsee, että työelämässä toisensa kohtaavat ammattiryhmät pääsevät yhteisten opintojen ansiosta yhteistyön makuun jo opiskeluaikana. Hän uskoo, että yhteistyö kasvattaa kunkin alan opiskelijoiden omaa ammatti-identiteettiä sekä ymmärrystä muiden osaamisesta.

– Moni jatkaa ammattikorkeakoulusta maisteri- ja tohtoriopintoihin. Yhteisissä opinnoissa on otettu huomioon, että etenemismahdollisuudet jatko-opintoihin olisivat yhä joustavammat ,ja opinnot voitaisiin hyväksyä myös myöhempiin tutkintoihin, Wallin kertoo.


Teksti: Sabina Mäki
Kuva: Essi Kannelkoski